26 Temmuz 2022 Salı

Fincede İsim Soylu Sözcükler

 1. YAPI BAKIMINDAN SÖZCÜKLER

Fincede sözcükler yapı bakımından üçe ayrılır:

  • İsimler ve çekim ekleri
  • Sonlu fiil biçimleri ve ekler
  • Sonsuz fiil biçimleri ve ekler

2. BİÇİMLERİNE GÖRE SÖZCÜKLER

Fincede sözcükler biçim bakımından üçe ayrılır:

  • basit
  • türemiş
  • bileşik

2.1. BASİT SÖZCÜKLER

  • ilman
  • kahvi

2.2. TÜREMİŞ SÖZCÜKLER

  • kahvila: kahvi+la
  • sekoitus: seko+it+us

2.3. BİLEŞİK SÖZCÜKLER

  • kahvipappu: kahvi+pappu
  • kahvisekoitus: kahvi+sekoitus

3. ÇEKİM EKLERİNE GÖRE SÖZCÜKLER

3.1. ÇEKİM EKİ ALMAYAN SÖZCÜKLER

Genellikle ilgi ve bağ kuran sözcüklerdir. Çekim eki almazlar. 

  • ja (bağlaç)
  • jos (dilek)
  • ehka (zarf)
  • ilman (edat)

Ancak bu sözcüklere eklemlenen -kin ve -ko gibi biçimceler (yapısal olarak sözcük özellikleri gösteren ama fonolojik olarak başka bir sözcüğe bağımlı morfem) ek sayılmaz.

  • joskin
  • noinko
  • kanssako

Biçimceler hiçbir zaman ses değişimine yol açmaz.

3.2. ÇEKİM EKİ ALABİLEN SÖZCÜKLER

Çekim eki alabilen sözcükler,

  • İsim soylu sözcükler
  • Sonlu fiil biçimleri ve
  • Sonsuz fiil biçimleridir.

Bu incelemede isim soylu sözcükler ele alınacaktır.


3.2.1. İSİM SOYLU SÖZCÜKLER (NOMINIT)

İsim soylu sözcükler sonlu fiil biçimleri ile birleşerek basit bağımsız cümleler oluşturur. İsim, sıfat, zamir ve sayılar aynı biçimde çekimlenir. Çekim eklerinden bazıları yeni sözcükler de oluşturabilir:

  • kahvila

3.2.1.1. İSİM SOYLU SÖZCÜK TÜRLERİ

3.2.1.1.1. İSİMLER (SUBSTANTIIVIT)

  • maanosa
  • suola
  • kauppa
  • yritys
  • viikuna
  • auto
  • nainen
  • hinta

3.2.1.1.2. SIFATLAR (ADJEKTIIVIT)

  • kuulisa
  • luonnollinen
  • pehmeä
  • viilli
  • leveä
  • iso
  • pitkä
  • vanha
3.2.1.1.2.1. SORU SIFATLARI

Yksikön Nominatiivi: kumpi.

Monikon Nominatiivi: kummat.

Yksikön Genitiivi: kumman.

Monikon Genitiivi: kumpien.

Yksikön Partitiivi: kumpaa.

Monikon Partitiivi: kumpia.

Yksikön Inessiivi: kummassa.

Monikon Inessiivi: kummissa.

Yksikön Elatiivi: kummasta.

Monikon Elatiivi: kummista.

Yksikön Illatiivi: kumpaan.

Monikon Illatiivi: kumpiin.

Yksikön Adessiivi: kummalla.

Monikon Adessiivi: kummilla.

Yksikön Ablatiivi: kummalta.

Monikon Ablatiivi: kummilta.

Yksikön Allatiivi: kummalle.

Monikon Allatiivi: kummille.

Yksikön Essiivi: kumpana.

Monikon Essiivi: kumpina.

Yksikön Translatiivi: kummaksi.

Monikon Translatiivi: kummiksi.

3.2.1.1.2.2. POSSESSIIVIPRONOMINI

minun/mun

sinun/sun

hänen

meidän/meiän

teidän/teiän

heidän/heiän

3.2.1.1.3. ZAMİRLER (PRONOMINIT)

3.2.1.1.3.1. ZAMİR ÇEŞİTLERİ

3.2.1.1.3.1.1. ŞAHIS ZAMİRLERİ (PERSOONAPRONOMINIT)

  • minä
  • sinä
  • hän
  • me
  • te
  • he
  • tämä
  • se

3.2.1.1.3.1.2. İŞARET ZAMİRLERİ (DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT)

  • tämä/nämä
  • tuo/nuo
  • se/ne

3.2.1.1.3.1.3. SORU ZAMİRLERİ (INTERROGATIIVIPRONOMINIT)

  • kuka
  • mikä
  • kumpi
Diğer soru zamirleri kuka, mikä ve kumpi zamirlerinin durumlarıdır. 

3.2.1.1.3.1.4. RÖLATİF ZAMİRLER (RELATIIVIPRONOMINIT)

  • joka
  • mikä

3.2.1.1.3.1.5. BELGİSİZ ZAMİRLER (INDEFINIITTIPRONOMINIT)

  • joka
  • jokainen
  • joku
  • jompikumpi
  • jokin
  • mikin
  • kumpikin
  • kumpainenkin
  • kukaan
  • kenkään
  • mikään
  • kumpikaan
  • kumpainenkaan
  • eräs
  • muuan
  • itse
  • kaikki
  • molemmat
  • moni
  • muu 
  • muutama
  • toinen 
  • sama
  • samainen 
  • ainoa
  • usea
  • harva

3.2.1.1.3.1.6. DÖNÜŞLÜ ZAMİR (REFLEKSIIVIPRONOMINI)

  • itse

3.2.1.1.3.1.7. İŞTEŞ ZAMİR (RESIPROOKKIPRONOMINI)

  • toinen

3.2.1.1.3.2. ZAMİRLERİN DURUMLARI

3.2.1.1.3.2.1 ŞAHIS ZAMİRLERİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: minä, sinä, hän.

Monikon Nominatiivi: me, te, he.

Yksikön Genitiivi: minun, sinun, hänen.

Monikon Genitiivi: meidän, teidän, heidan.

Yksikön Akkusatiivi: minut, sinut, hänet.

Monikon Akkusatiivi: meidät, teidät, heidät.

Yksikön Partitiivi: minua, sinua, häntä.

Monikon Partitiivi: meitä, teitä, heitä.

Yksikön Inessiivi: minussa, sinussa, hänessä.

Monikon Inessiivi: meissä, teissä, heissä.

Yksikön Elatiivi: minusta, sinusta, hänestä.

Monikon Elatiivi: meistä, teistä, heistä.

Yksikön Illatiivi: minuun, sinuun, häneen.

Monikon Illatiivi: meihin, teihin, heihin.

Yksikön Adessiivi: minulla, sinulla, hänellä.

Monikon Adessiivi: meillä, teillä, heillä.

Yksikön Ablatiivi: minulta, sinulta, häneltä.

Monikon Ablatiivi: meiltä, teiltä, heiltä.

Yksikön Allatiivi: minulle, sinulle, hänelle.

Monikon Allatiivi: meille, teille, heille.

3.2.1.1.3.2.2 İŞARET ZAMİRLERİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: tämä, tuo, se.

Monikon Nominatiivi: nämä, nuo, ne.

Yksikön Genitiivi: tämän, tuon, sen.

Monikon Genitiivi: näiden, noiden niiden.

Yksikön Partitiivi: tätä, tuoa, sitä.

Monikon Partitiivi: näitä noita, niitä.

Yksikön Inessiivi: tässä, tuossa, siinä.

Monikon Inessiivi: näissä, noissa, niissä.

Yksikön Elatiivi: tästä, tuosta, siitä. 

Monikon Elatiivi: näistä, noista, niistä. 

Yksikön Illatiivi: tähän, tuohon, siihen.

Monikon Illatiivi: näihin, noihin, niihin.

Yksikön Adessiivi: tällä, tuolla, sillä.

Monikon Adessiivi: näillä, noilla, niillä.

Yksikön Ablatiivi: tältä, tuolta, siltä.

Monikon Ablatiivi: näiltä, noilta, niiltä.

Yksikön Allatiivi: tälle, tuolle, sille.

Monikon Allatiivi: näille, noille, niille.

Yksikön Essiivi: tänä, tuona, sinä.

Monikon Essiivi: näinä, noina, niinä.

Yksikön Translatiivi: täksi, tuoksi, siksi.

Monikon Translatiivi: näiksi, noiksi, niiksi.

3.2.1.1.3.2.3. SORU ZAMİRLERİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: kuka, mikä.

Monikon Nominatiivi: ketkä, mitkä.

Yksikön Genitiivi: kenen minkä.

Monikon Genitiivi: keiden, minkä.

Yksikön Akkusatiivi: kenet, minkä.

Monikon Akkusatiivi: ketkä, mitkä.

Yksikön Partitiivi: ketä, mitä.

Monikon Partitiivi: keitä, mitä.

Yksikön Inessiivi: kenessä, missä.

Monikon Inessiivi: keissä, missä.

Yksikön Elatiivi: kenestä, mistä.

Monikon Elatiivi: keistä, mistä.

Yksikön Illatiivi: keneen, mihin.

Monikon Illatiivi: keihin, mihin.

Yksikön Adessiivi: kenellä, millä.

Monikon Adessiivi: keillä, millä.

Yksikön Ablatiivi: keneltä, miltä.

Monikon Ablatiivi: keiltä, miltä.

Yksikön Allatiivi: kenelle, mille.

Monikon Allatiivi: keille, mille.

Yksikön Essiivi: kenenä, minä.

Monikon Essiivi: keinä, minä.

Yksikön Translatiivi: keneksi, miksi.

Monikon Translatiivi: keiksi, miksi.

3.2.1.1.3.2.3. BELGİSİZ ZAMİRLERİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: joku, jokin.

Monikon Nominatiivi: jotkut, jotkin.

Yksikön Genitiivi: jonkun, jonkin.

Monikon Genitiivi: joidenkuden, joidenkin.

Yksikön Partitiivi: jotakuta, jotakin/jotain.

Monikon Partitiivi: joitakuita, joitakin/joitain.

Yksikön Inessiivi: jossakussa, jossakin/jossain.

Monikon Inessiivi: joissajuissa, joissakin/joissain.

Yksikön Elatiivi: jostakusta, jostakin/jostain.

Monikon Elatiivi: joistakuista, joistakin/joistain.

Yksikön Illatiivi: johonkuhun, johonkin.

Monikon Illatiivi: joihinkuihin, joihinkin.

Yksikön Adessiivi: jollakulla, jollakin/jollain.

Monikon Adessiivi: joillakuilla, joillakin/joillain.

Yksikön Ablatiivi: joltakulta, joltakin/joltain.

Monikon Ablatiivi: joiltakuilta, joiltakin/joiltain.

Yksikön Allatiivi: jollekulle, jollekin.

Monikon Allatiivi: joillekuille, joillekin.

Yksikön Essiivi: jonakuna, joinakin/joinain.

Monikon Essiivi: joinakuina, joinakin/joinain.

Yksikön Translatiivi: joksikuksi, joksikin.

Monikon Translatiivi: joiksikuiksi, joiksikin.


3.2.1.1.3.2.3.1. KUMPIKIN ZAMİRİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: kumpikin.

Monikon Nominatiivi: kummatkin.

Yksikön Genitiivi: kummankin.

Monikon Genitiivi: kumpienkin.

Yksikön Partitiivi: kumpaakin.

Monikon Partitiivi: kumpiakin.

Yksikön Inessiivi: kummassakin.

Monikon Inessiivi: kummissakin.

Yksikön Elatiivi: kummastakin.

Monikon Elatiivi: kummistakin.

Yksikön Illatiivi: kumpaankin.

Monikon Illatiivi: kumpiinkin.

Yksikön Adessiivi: kummallakin.

Monikon Adessiivi: kummillakin.

Yksikön Ablatiivi: kummaltakin.

Monikon Ablatiivi: kummiltakin.

Yksikön Allatiivi: kummallekin.

Monikon Allatiivi: kummillekin.

Yksikön Essiivi: kumpanakin.

Monikon Essivi: kummillekin.

Yksikön Allatiivi: kummaksikin.

Monikon Allatiivi: kummiksikin.


3.2.1.1.3.2.3.2. KUKIN ZAMİRİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: kukin.

Monikon Nominatiivi: -

Yksikön Genitiivi: kunkin.

Monikon Genitiivi: -

Yksikön Partitiivi: kutakin.

Monikon Partitiivi: -

Yksikön Inessiivi: kussakin.

Monikon Inessiivi: -

Yksikön Elatiivi: kustakin.

Monikon Elatiivi: -

Yksikön Illatiivi: kuhunkin.

Monikon Illatiivi: -

Yksikön Adessiivi: kullakin.

Monikon Adessiivi: -

Yksikön Ablatiivi: kultakin.

Monikon Ablatiivi: -

Yksikön Allatiivi: kullekin.

Monikon Allatiivi: -

Yksikön Essiivi: kunakin.

Monikon Essivi: -

Yksikön Translatiivi: kunakin.

Monikon Allatiivi: -


3.2.1.1.3.2.3.3. EI KUKAAN ZAMİRİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: ei kukaan.

Monikon Nominatiivi: eivät ketkään.

Yksikön Genitiivi: ei kenenkään.

Monikon Genitiivi: ei keidenkään.

Yksikön Partitiivi: ei ketään, .

Monikon Partitiivi: ei keitäkään/ei keitään.

Yksikön Inessiivi: ei kenessäkään.

Monikon Inessiivi: ei keissäkään.

Yksikön Elatiivi: ei kenestäkään.

Monikon Elatiivi: ei keistäkään.

Yksikön Illatiivi: ei keneenkään/ei kehenkään.

Monikon Illatiivi: ei keihinkään.

Yksikön Adessiivi: ei kenelläkään/ei kellään.

Monikon Adessiivi: ei keilläkään/ei keillään.

Yksikön Ablatiivi: ei keneltäkään/ei keltään.

Monikon Ablatiivi: ei keiltäkään/ei keiltäkään.

Yksikön Allatiivi: ei kenellekään/ei kellekään.

Monikon Allatiivi: ei keillekään.

3.2.1.1.3.2.3.4.  EI MIKÄÄN ZAMİRİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: ei mikaan.

Monikon Nominatiivi: eivät mitkään.

Yksikön Genitiivi: ei minkään.

Monikon Genitiivi: -

Yksikön Partitiivi: ei mitään, .

Monikon Partitiivi: -

Yksikön Inessiivi: ei missään.

Monikon Inessiivi: -

Yksikön Elatiivi: ei mistään.

Monikon Elatiivi: -

Yksikön Illatiivi: ei mihinkään.

Monikon Illatiivi: -

Yksikön Adessiivi: ei millään.

Monikon Adessiivi: -

Yksikön Ablatiivi: ei miltään.

Monikon Ablatiivi: -

Yksikön Allatiivi: ei millekään.

Monikon Allatiivi: -

Yksikön Essiivi: ei minään.

Monikon Essiivi: -

Yksikön Translatiivi: ei miksikään.

Monikon Translatiivi-

3.2.1.1.3.2.4.  RÖLATİF ZAMİRLERİN DURUMLARI

3.2.1.1.3.2.4.1.  JOKA ZAMİRİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: joka.

Monikon Nominatiivi: jotka.

Yksikön Genitiivi: jonka.

Monikon Genitiivi: joiden.

Yksikön Partitiivi: jota.

Monikon Partitiivi: joita

Yksikön Inessiivi: jossa.

Monikon Inessiivi: joissa.

Yksikön Elatiivi: josta.

Monikon Elatiivi: joista.

Yksikön Illatiivi: johon.

Monikon Illatiivi: joihin.

Yksikön Adessiivi: jolla.

Monikon Adessiivi: joilla.

Yksikön Ablatiivi: jolta.

Monikon Ablatiivi: joilta.

Yksikön Allatiivi: jolle.

Monikon Allatiivi: joille.

Yksikön Essiivi: jona.

Monikon Essiivi: joina.

Yksikön Translatiivi: joksi.

Monikon Translatiivijoiksi.

3.2.1.1.3.2.4.2.  MIKÄ ZAMİRİNİN DURUMLARI

Yksikön Nominatiivi: mikä.

Monikon Nominatiivi: mitkä.

Yksikön Genitiivi: minkä.

Monikon Genitiivi: -

Yksikön Partitiivi: mitä.

Monikon Partitiivi: -

Yksikön Inessiivi: missä.

Monikon Inessiivi: -

Yksikön Elatiivi: mistä.

Monikon Elatiivi: -

Yksikön Illatiivi: mihin.

Monikon Illatiivi: -

Yksikön Adessiivi: millä.

Monikon Adessiivi: -

Yksikön Ablatiivi: miltä.

Monikon Ablatiivi: -

Yksikön Allatiivi: mille.

Monikon Allatiivi: -

Yksikön Essiivi: minä.

Monikon Essiivi: -

Yksikön Translatiivi: miksi.

Monikon Translatiivi-

3.2.1.1.4. SAYILAR (NUMERAALIT)

  • yksi
  • kaksi
  • kolme
  • neljä
  • viisi
  • kuusi
  • kymmenen

3.2.1.2. İSİM SOYLU SÖZCÜKLERE GELEN EKLER

İsim soylu sözcüklere,

  • çoğul ve durum eki
  • iyelik eki
  • biçimce

olmak üzere üç çeşit ek getirilebilir. Aynı sözcüğe peş peşe dört hatta beş ek gelebilir:

kök-sayı eki-durum eki-iyelik eki-biçimce

käs-i-ssä-mme-kö (el-ler-imiz-de-mi)

Minun käs-i-ssä-ni-kö tämä on?

3.2.1.2.1. ÇOĞUL  (SAYI) EKLERİ

İsim soylu sözcükler sayılarına göre,

  • yksikkö (tekil) 
  • monikko (çoğul)

olmak üzere ikiye ayrılır. Yksikön sözcüklere ek getirilmez. Çoğul sözcükler t-monikko ve i-monikko olmak üzere iki biçimde oluşturulur. 


T-monikko yalın durumda kullanılır.


3.2.1.2.1.1. T-MONIKKO

Yalnız nomitaiivi durumunda ortaya çıkar.

Yksikkö:


Lapsi juoksee ulkona.

Opiskelija lukee kirjaa.

Kala ui vedessä.

Lääke auttaa sairasta.

Vauva on pieni.

Ystävä on pieni.

Tie on kapea.

Vaate oli kallis.

Näen lapsen.

Natalie söi leivän.

auto

tuusu

pallo

kissa

pöllö

siili


Monikko:


Lapset juoksevat ulkona.

Opiskelijat lukevat kirjaa.

Kalat uivat vedessä.

Lääkkeet auttavat sairaita.

Vauvat ovat pieniä.

Ystävät ovat tärkeitä.

Tiet ovat kapeita.

Vaatteet olivat kalliita.

Näen kaikki lapset.

Natali söi kaikki leivät.

autot

ruusut

pallot

kissat

pöllöt

siilit


3.2.1.2.1.1.1. -P-T-K 

P-T-K uyumu Türkçedeki P-Ç-T-K uyumuna benzer

Yksikkö:

kukka

lamppu

hattu

sänky

viikinki

Monikko:

kukat

lamput

hatut

sängyt

viikingit


3.2.1.2.1.1.2. -I


Yksikkö:


pieni

nuori


Monikko:


pienet

nuoret


3.2.1.2.1.1.3. -SI


Yksikkö:


uusi

käsi


Monikko:


uudet

kädet


3.2.1.2.1.1.4. -AINEN


Yksikkö:


suomalainen

punainen

nainen

englantilainen

Monikko:


suomalaiset

punaiset

naiset

englantilaiset

3.2.1.2.1.1.5. -LIS


Yksikkö:


kallis


Monikko:


kalliit


3.2.1.2.1.1.6. -VAS


Yksikkö:


varvas


Monikko:


varpaat


3.2.1.2.1.1.7. DİĞER BAZI ÇOĞULLAR

kirje, kirjeet

huone, huoneet

avain, avaimet

mies, miet

poika, pojat

3.2.1.2.2. I-MONIKKO

Yalın (nominatiivi) durumların dışında i-monikko kullanılır. Bazen gövdede ses değişimlerini tetikler. i-monikko bazen j-monikko haline gelir.

Yksikkö:

autossa

autosta

autoon

Monikko:

autoissa

autoista

autoihin


3.2.1.2.3. J-MONIKKO

i-monikko bazen j-monikko haline gelir.

  • valojen
  • valoja

3.2.1.2.2. DURUM (SIJAMUOTO) EKLERİ

İsim soylu sözcüklerin Macarcada 20 durumu, Estoncada 16 durumu, Fincede 15 durumu ve Türkçede 8 durumu vardır. Yine bir Ural Altay dili olan ve 3600 kişi tarafından konuşulan Veps dilinde 23 durum bulunmaktadır. Fincede durum ekleri Türkçede olduğu gibi büyük ünlü uyumuna saygı duyar.

3.2.1.2.2.1. KIELIOPILLISET SIJAMUDOT 

3.2.1.2.2.1.1. NOMINATIIVI

Nominatiivi Fincedeki en yaygın durumdur.  Mikä ve kuka sorularına cevap verir. Yksikön nominatiivinin durum eki bulunmazken, monikon nominatiivinin durumu -t eki ile yapılır.  

Yksikön nominatiivilla ei ole sijapäätettä. Monikon nominatiivin sijapääte on -t.

TAIVUTUS:

-

auto (araba)

talo (ev)

jalka, jalat

varas, varkaat

talo, talot

vene, veneet

Talo on helppo sana.

3.2.1.2.2.1.2. GENETIIVI

Minkä ve kenen sorularına cevap verir.

3.2.1.2.2.1.2.1. GENETIIVI DURUMUNUN MORFOLOJİSİ

-n

1) Yksikkö genetiivi durumu -n eki ile oluşturulur. 

auto, auton (arabanın)

talo, talon (evin)

suomalainen, suomalaisen

Mannerheimintie

Aleksanterinkatu

Helsingin matkailutoimisto

Stockmannin tavaratalo

Senaatintori

hotellin nimi

kadun nimi

Liisan vaimo

Pekan vaimo

2) Ünsüz ile biten bir yabancı sözcüğün genetiivi durumu -n ekinden önce -i- ünlüsü getirilerek yapılır.

Bostonin maratoni

Israelin presidentti

Peterin ystävä

En pidä tämän talon väristä.

3) Genetiivi durumu postpozisyon (isimden sonra gelen) edatlar ile de kullanılır. Türkçe ve diğer birçok Ural Altay dilindeki edatlar postpozisyon; İngilizce ve Almanca gibi Germen dillerinde veya Fransızca ve İtalyanca gibi Latin dillerinde prepozisyondur.

teatterin vieressä "tiyatronun yanında"

teatterin edessä "tiyatronun önünde"

teatterin takana "tiyatronun arkasında"

teatterin lähellä "tiyatronun yakınlarında"

teatterin ohi

3.2.1.2.2.1.2.2 GENETIIVI DURUMUNUN GÖREVLERİ

1) Cümlenin nesnesi sayılabilir olduğunda genetiivi kullanılır.

Antti syö pihvin. "Antti bir biftek yiyor."

Haluan vain vaimon. "Sadece bir eş istiyorum."

Ostan maitotölkin. "Bir karton süt alıyorum."

Tarvitsen ystävän. "Bir dosta ihtiyacım var."

2) Genetiivi durumu eylemin tamamlandığını gösterir. 

Luin kirjan.

Katsoimme elokuvan.

Ammuin karhun.

3) Niyet bildirir.

Luen kirjan. "Kitabı tamamen okuyacağım."

Katsomme elokuvan. "Filmi tamamen izleyeceğiz."

Rakennan talon. "Evi tamamen inşa edeceğim."

3.2.1.2.2.1.3. PARTITIIVI

-A/tA

Ünlü uyumundan dolayı iki varyantı vardır. Mitä ve ketä sorularına cevap veren nominatiivi durumundan sonra en yaygın durum olan partitiivi durumunun birçok görevi vardır. Durumu önce biçim yönünden ele alalım. 

3.2.1.2.2.1.3.1. PARTITIIVI DURUMUNUN MORFOLOJİSİ

Yksikön partitiivi yapılırken partitiivi gövdeden ve monikon partitiivi yapılırken p-t-k kuralına saygı duyan monikko gövdeden yararlanılır. 

1) -e ile biten sözcükler

hame, hametta

Odotan hametta.

perhe, perhetta

Odotan perhetta.

osoite, osoitetta

Odotan osoitetta.

lentokone, lentokonetta

Odotan lentokonetta.

2) -nen ile biten sözcükler

nainen, naista

ihminen, ihmistä

iloinen, iloista

sininen, sinistä

3) -i ile biten kelimeler

ovi, ovea

4) uusi i ile biten kelimeler

ovi, ovea

suomi, suomea

järvi, järveä

nimi, nimiä

5) vanha i ile biten kelimeler

pieni, pientä

kieli, kieltä

suuri, suurta

lohi, lohta

6) -si ile biten kelimeler

uusi, uutta

vuosi, vuotta

käsi, kättä

vesi, vettä

7) ünsüz ile biten kelimeler

puhelin, puhelinta

tytär, tytärtä

askel, askelta

kaunis, kaunista

8) Ysksikkö -A 

Tek bir ünlü ile biten isimlere -A eki getirilir.

Örnekler:

maitoa (süt)

kauppaa (dükkân)

koulua (okul)

outoa

kiveä 

hyllyä (raf)

trioa

Maoa

vasaraa (çekiç)

hakijaa

astiaa (kap)

pimeää

saippuaa (sabun)

ainoaa

sieniä (mantar)

vääriä

maaleja

arkoja

hyllyjä

karavaanneja

pittoreskeja

katu, katua

tyttö, tyttöä

euro, euroa

9) Ysksikkö -tA

Eğer isim iki ünlü ile (esim. maa) veya bir ünsüz ile (esim. mies) bitiyorsa -tA eki getirilir.

vettä (su)

pientä

askelta

mannerta

vettä

onnellista

maata

työtä

teitä

soita

jota

mitä

tätä

takuuta

tiiviitä

valtioita

saippuoita

vasaroita

astioita

lattioita

hakijoita

etsijöitä

kastikkeita

sotilaita

pimeitä

ainoita

autiota

museota

lämpiötä

yjtiötä

10) Ysksikkö -ttA

Eğer isim -e ile bitiyorsa -ttA eki getirilir.

perhettä (aile)

Maalaan taloa.

11) Yksikkö -stA

suomalainen, suomalaista

venäläinen, venäläistä

12) Partitiivi durumu -i ile biten isimlerde ünsüz değişimine neden olur:

järvi, järveä

Suomi, Suomea

joki, jokea

13) Partitiivi durumu ekleri hece kapatmadığı için ünsüz değişimine yol açmaz.

joki, jokea


3.2.1.2.2.1.3.2. MONIKON PARTITIIVI

1. GRUP

İki veya daha fazla ünlü ile biten sözcükler:

Yksikön Nominatiivi, Yksikön Partitiivi, Monikon Partitiivi, Monikon Partitiivi

maa, maata, maat, maita

yö, yötä, yöt, öitä

tienoo, tienoota, tienoo, tienoita

neliö, neliötä, neliöt, neliöitä

2. GRUP

Tek bir ünlü ile biten ve partitiivi gövdenin bir ünsüz ile bitiği sözcükler

Yksikön Nominatiivi, Yksikön Partitiivi, Monikon Partitiivi, Monikon Partitiivi

kieli, kieltä, kielet, kieliä

vesi, vettä, vedet, vesiä

kansi, kantta, kannet, kansia

jälsi, jälttä, jället, jälsiä

virsi, virttä, virret, virsiä

yksi, yhtä, yhdet, yksiä

veitsi, veistä, veitset, veitsiä

3. GRUP

Tek bir ünlü ile biten ancak partitiivi gövdenin de aynı zamanda bir ünlü ile bittiği sözcükler.

Yksikön Nominatiivi, Yksikön Partitiivi, Monikon Partitiivi, Monikon Partitiivi

koira, koiraa, koirat, koiria

kana, kanaa, kanat, kanoja

kahvi, kahvia, kahvit, kahveja

koulu, koulua, koulut, kouluja

tammi, tammea, tammet, tammia

kurki, kurkea, kurjet, kurkia

suurempi, suurempaa, suuremit, suurempia

4. GRUP

Bu gruptaki sözcüklerin kendileri bir ünsüz ile biter ve partitiivi gövdeleri bir ünlü ile biter. Gruptaki sözcükler yalnız -n ile biten sözcükleri ve yabancı kelimeleri kapsamaktadır.  Çoğul eki olan -i ünlülerin arasına girdiğinde -j ünsüzüne dönüştürülmelidir.

Yksikön Nominatiivi, Yksikön Partitiivi, Monikon Partitiivi, Monikon Partitiivi

suurin, suurimpaa, suurimet, suurimpia

vasen, vasempaa, vasemmat, vasempia

seitsemän, seitsemää, seitsemät, seitsemiä

stadion, stadionia, stadionit, stadioneja

5. GRUP

Bu gruptaki sözcükler bir ünsüz ile biter, partitiivi gövde bir ünsüzle biter ve monikon gövde tek bir ünlü ile biter.

Yksikön Nominatiivi, Yksikön Partitiivi, Monikon Partitiivi, Monikon Partitiivi

varis, varista, varikset, variksia

osuus, osuutta, osuudet, osuuksia

avain, avainta, avaimet, avaimia

ien, ientä, ikenet, ikeniä

hevonen, hevosta, hevoset, hevosia 

mahdotoon, mahdotonta, mahdotoonit, mahdottomia

suurin, suurinta, suurimet, suurimpia

askel, askelta, askelet, askelia

tatar, tatarta, tattaret, tattaria

tuhat, tuhatta, tuhannet, tuhansia

6. GRUP

Bu gruptaki sözcükler bir ünsüz veya kalıntı bir ünsüz ile biter. Partitiivi gövde bir ünsüzle biter ve monikon gövde bir diftong ile biter.

Yksikön Nominatiivi, Yksikön Partitiivi, Monikon Partitiivi, Monikon Partitiivi

vene, venettä, veneet, veneitä

laite, laitetta, laitteet, laitteita

koe, koetta, kokeet, kokeita

karvas, karvasta, karvaat, karvaita

vieras, vierasta, vieräät, vieraita

kevät, kevättä, keväät, keväitä

ohut, ohutta, ohuet, ohuita

syönyt, syönyttä, syöneet, syöneitä


3.2.1.2.2.1.3.3. PARTITIIVI DURUMUNUN GÖREVLERİ

1) Sayılar ile partitiivi: Yksi dışındaki bütün sayılardan sonra gelen isim, sıfat ve zamirler partitiivi durumunda bulunur. 

kaksi euroa

kolmekymmentäviisi venäläistä turistia

kaksitoista suomalaista tyttöä

yksi kuppi, kaksi kuppia

yksi olut, kolme olutta

yksi talo, nolla taloa

yksi vaate, viisi vaatetta

yksi kaunis nainen, neljä kaunista naista

yksi komea poika, viisi komeaa poikaa

2) Miktar veya ölçü bildiren sözcüklerden sonra ismin partitiivi durumu kullanılır. Söz gelimi kuppi, kulho ve lasi sözcükleri miktar belirtir. Diğer taraftan litra, kilo ve gramma gibi sözcükler ölçü belirtir.

parisataa metriä

puoli kilometriä

monta kilometriä

kuppi kahvia

lasi olutta

monta banaania

kulho mysliä

pullo viiniä

tölkki olutta

metri köyt

litra maitoa

YKSIKÖN PARTITIIVI

monta omenaa

puoli tuntia

vähän aikaa

nokare voita

kuppi kahvia

kannu mehua

litra maitoa

kilo sokeria

pari ystävää

pullo viiniä

pala kakkua 

pussi hiekkaa

kulho mysliä

ämpäri vettä 

purkki hilloa

rasia suklaata

kasa lunta


MONIKON PARTITIIVI

paljon banaaneja

parvi lintuja

laatikko omenoita

kori mansikoita

pino tuoleja

joukko ihmis

vähän puita

pussi sipse

tölkki hernei

kulho muroja

ämpäri mansikoita

purkki pipareita

rasia makeisia

kasa kiv

paketti jauhoja

pakkaus tarroja

3) Kütle isimleri (ainesana). Söz gelimi süt bir ainesanadır, çünkü sayılamaz:

yksi litra maitoa

yksi kulho maitoa

paketti jauhelihaa

metri kangasta

viipale juustoa

lasillinen mehua

lautallinen keittoa

4) Negatif cümlelerde partitiivi kullanılır.

En osta tä puseroa.

En avannut ikkunaa.

Minulla ei ole autoa.

Täällä ei ole uima-allasta.

5) Tamamlanmamış cümlelerde partitiivi kullanılır. Partitiivi ismini bu görevden alır.

Luen kirjaa.

6) Partitiivi fiillerle kullanılır. 

rakastaa

odottaa

pelata

ajaa

opisskella

auttaa

Minä rakastan sinua.

Sinä odotat bussia.

Hän pelaa tennistä.

Minä ajan autoa.

Te opiskelette suomea.

Me autamme häntä.

7) Bazı prepozisyon edatlar ile partitiivi kullanılır: ennen, ilman, keskellä.

Tulin kotiin ennen sinua.

Tulin kotiin ilman takkia.

Talo on keskellä metsää.

3.2.1.2.2.1.3.4. KONUŞMA DİLİNDE PARTITIIVI DURUMU

tyynyä ≌ tyynyy

kahvia ≌ kahvii

suomea ≌ suomee

taloa ≌ taloo

tuolia ≌ tuolii

järveä ≌ järvee

2.2.1.2.2.1.4. AKKUSATIIVI

Minkä ve kenet sorularına cevap verir.

Yksikkö:

-n

jalan (bacağı)

varkaan (hırsızı)

talon (evi)

venen (tekneyi)

Monikko:

-t

jalat (bacakları)

varkaat (hırsızları)

talot (evleri)

veneet (tekneleri)

3.2.1.2.2.2. SISÄPAIKALLISSIJAT

3.2.1.2.2.2.1. INESSIIVI

Inesssiivi, ismin on beş durumundan beşincisidir ve lokatiivi durumlardan birincisidir. Genellikle missä ve kenessä sorularına cevap verir.


(1) Eğer ismin sonunda bir veya daha fazla art ünlü varsa inessiivi durumu -ssa ekini alır.


Nominatiivi yksikkö: Saksa, Viro


Inessiivi yksikkö: Saksassa, Virossa


(2) Eğer ismin sonunda bir veya daha fazla ön ünlü varsa inessiivi durumu -ssä ekini alır. 


(3) Eğer ismin sonunda bir veya daha fazla nötr ünlü varsa inessiivi durumu -ssä ekini alır. 


Nominatiivi yksikkö: Berliini, Sveitsi


Inessiivi yksikkö: Berliinissä, Sveitsissä


(4) Yukarıda görüldüğü gibi büyük ünlü uyumuna uyan inessiivi Türkçenin p, ç, t, k uyumunun Fince'deki karşılığı olan p, t, k uyumuna saygı duyar (Türkçede isim sonlarındaki p, ç, t, k ünsüzleri, sonrasında bazı takıların gelmesi ile birlikte b, c, d, ğ ünsüzlerine dönüşür). 


Nominatiivi yksikkö: Helsinki, Kaupunki


Inessiivi yksikkö: Helsingissä, kaupungissa


(5) Suomi inessiivi durumunda Suomessa olur.


(6) Tämä sıfatının inessiivi durumu tässä biçimindedir. 


Çoğul (monikko) isimlerin inessiivi durumu

Nominatiivi yksikkö: talo, käpy, askel, katto, ihminen


Nominatiivi monikko: talot, kävyt, askelet, katot, ihmiset


Inessiivi yksikkö: talossa, kävyssä, askeleessa, katossa, ihmisessä


Inessiivi monikko: taloissa, kävyissä, askeleissa, katoissa, ihmisissä 


Tekil (yksikkö) ve çoğul (monikko) kişi zamirlerinin (persoonapronominit) inessiivi durumu 

Nominatiivi yksikkö: mina, sina, hän


Nominatiivi monikko: me, te, he


Inessiivi yksikkö: minussa, sinussa, hänessä


Inessiivi monikko: meissä, teissä, heissä


İşaret zamirlerinin (demonstratiivipronominit) inessiivi durumu

Nominatiivi yksikkö: tämä, tuo, se


Nominatiivi monikko: nämä, nuo, ne


Inessiivi yksikkö: tässä, tuossa, siinä


Inessiivi monikko: näissä, noissa, niissä 


Soru zamirlerinin (interrogatiivipronominit) inessiivi durumu 

Nominatiivi yksikkö: kuka, mikä, kumpi


Nominatiivi monikko: ketkä, mitkä, kummat


Inessiivi yksikkö: kenessä, missä, kumassa


Inessiivi monikko: keissä, missä, kumissa


Fiiller (verbi)

(1) Asua fiili inessiivi durumu ile kullanılır.


Missä sinä asut?


Minä asun Italiassa.


(2) Käydä fiili inessiivi durumu ile kullanılır.


Me haluamme käydä Suomessa.


Örnekler

Missä Oslo on?


Norjassa.


Tuo kaupunki on Mississippissä.


He ovat Suomessa.


Helsinki on tässä maassa.


Olen talossa.


Katossa on reikä.


Ihmisessä voi asua syöpäläisiä 

2.2.1.2.2.2.2. ELATIIVI

Mistä ve kenestä sorularına cevap verir.

-stA

autosta (arabanın dışında)

Poistu talostani.

2.2.1.2.2.2.3. ILLATIIVI

Illatiivi durumu, 

  • Mihin (minne) "nereye"
  • Keneen

sorularına cevap verir. 

1) -Xn

Ünlü ile biten isimlerin son ünlü uzatılarak -n eklenir. 

autoon

maahan

Porvooseen

Helsinkiin

Savonlinnaan

Mikkeliin

Lappeenrantaan

Turkuun

Ilomantsiin

Menen hänen taloonsa.

2) Suomi sözcüğünün illatiivi durumu Suomeen biçimindedir.

3) Illatiivi durumundaki sözcüğün son hecesi düzgün kapanmadığı için p-t-k sesleri değişmez. 

Helsinkiin

pankkiin

Englantiin

Turkuun

kauppaan

4) -hXn

İki ünlü ile biten kısa isimler illatiivi yapılırken uzatılan hecenin iki ünlüsünün arasına -h- sesi getirilir. 

maahan

työhön

joensuuhun

5) -seen

İki ünlü ile biten uzun isimlerin illatiivi durumu -seen eki alır.

Porvooseen

Lontoosen

Espoosen

6) -seen eki, bazı -e sesi ile biten isimlere de gelebilmektedir.   

huoneseen

perheeseen

3.2.1.2.2.3. ULKOPAIKALLISSIJAT

3.2.1.2.2.3.1. ADESSIIVI

Millä ve kenellä sorularına cevap verir.

-llA

Adessivi durumu Estonca, Macarca gibi Ural dillerine özgü bir durumdur. 

laud, laual "Estonca masanın üstünde"

asztal, asztalnál "Macarca masada"

Pöydöllä "masanın üstünde"

koululla "okul civarında"

Nähdään talolla.

1) Bir ismin yüzeyinde anlamı vermek için adessiivi durumu kullanılır.

Kynä on pöydällä.

2) Sahiplik anlamı vermek için kullanılır. Ural Altay dillerinde sahip olmak anlamında fiil bulunmaz.

Meillä on koira.

3) Enstrüman anlamında kullanılır.

Hän meni Helsinkiin junalla.

Hän osti sen eurolla.

4) Zaman belirtmek için kullanılır.

aamulla "sabahleyin"

keväällä "baharın"

5) Civarında anlamında kullanılır.

Poikani on koululla.

Hän on ruokatunnilla.

3.2.1.2.2.3.2. ABLATIIVI

Miltä ve keneltä sorularına cevap verir.

-ltA

pöydältä

Kävelin talolta toiselle.

3.2.1.2.2.3.3. ALLATIIVI

-lle

Allatiivi durumunda, illatiivi durumunda olduğu gibi mille "nereye" ve kenelle sorularına cevap verir. Bu durum daha çok kent, kasaba, köy gibi yerleşim birimlerinde kullanılır. 

pöydälle (masanın üzerine)

vasemmalle

oikealle

Tampereelle

Imatralle

Rovaniemelle

torille

Kirkkokadulle

asemalle

Koska saavut talolle.

3.2.1.2.2.4. MARGINAALISET SIJAT

3.2.1.2.2.4.1. ESSIIVI

Minä ve kenenä sorularına cevap verir.

-nA

opettajana (bir öğretmen olarak)

maanantaina

tiistaina

keskiviikkona

torstaina

lauantaina

sununtaina

viikonloppuna

maanantai-iltana

lauantaiaamuna

toissapäivänä

Käytätkö tätä hökkeliä talona.

3.2.1.2.2.4.2. TRANSLATIIVI

Miksi ve keneksi sorularına cevap verir.

-ksi

opettajaksi

Muutan sen taloksi.

3.2.1.2.2.4.3. KOMITATIIVI

Minkä ve kenen kanssa sorularına cevap verir.

-ine

vaimoineni (karım ile)

Hän vaikuttaa varakkaalta monine taloineen.

3.2.1.2.2.4.4. ABESSIIVI

Ilman mitä sorusuna cevap verir.

-ttA

passitta (pasaportsuz)

On vaikeaa eläa talotta.

3.2.1.2.2.4.5. INSTRUKTIIVI

Minkä avulla sorusuna cevap verir.

-n

jalan (yayan)

He levittivät sanomaansa rakentaminsa taloin.

3.2.1.2.3. İYELİK EKLERİ

Yksikkö:

kirja-ni (kitabım)

kirja-si (kitabın)

kirja-nsa (kitabı)

Monikko:

kirja-mme (kitabımız)

kirja-nne (kitabınız)

heidän kirja-nsa (kitapları)

3.2.1.2.3.1 İYELİK EKLERİNİN GÖREVLERİ

1) İyelik ekleri iyelik belirtir.

 minun kuppini

sinun kuppisi

hänen kuppinsa

meidän kupimme

teidän kupinne 

heidän kupinsa

2) Postpozisyon edatlar genellikle ismin genitiivi durumu ile beraber kullanılır. Bazen isim yoktur, bunun yerine zamir vardır. Postpozisyon edat ile şahıs arasındaki ilgi iyelik eki ile kurulur. 

Pue päällesi "üstünü giy".

Puu on takanamme "ağaç arkamızda".

Kollari tapahtui heidän edessään "kaza onların önünde oldu".

Tule istuman viereeni "gel yanıma otur".

3) Toinen uygun bir iyelik eki ile kullanılır. Aynı durum dönüşlü zamir itke için de söz konusudur. 

Tapasimme toisemme keskustassa "Kent merkezinde (birbirimiz ile) buluştuk".

3.2.1.2.3.1 İYELİK EKLERİNİN MORFOLOJİSİ

3.2.1.2.3. BİÇİMCELER

Sinä-kö tulit?

Presidentti-kö lahti Brysseliin?

Sinä-hän tulit

Sinä-kin tulit.

Juha-kin tuli.

Sinä-kään et tullut.

Juha-kaan ei tullut

Halonen-ko-han lähti Brysseliin?

Voisitte-ko tulla?

Hiç yorum yok:

Yorum Gönder